Tämä vuodenaika on aina niin synkkä. Toisaalta kynttilät ja lyhdyt ovat ihan kivoja, mutta kun tuo mustuus tuntuu syövän kynttilän valon lähes täysin. Sisällä on lasten vuoksi halua vielä kynttilöitä kovin poltella, meillä on pallot lentelevät - tai sitten tyynyt tai itse lapset vauhtileikeissään.

Sain lokakuussa valmiiksi vihdoin ensimmäiset säärystimeni. Tein ne Novitan Heijastus-langasta, jota löytyy vielä mustana laatikosta. En oikein tiedä mitä siitä tekisin, ehkä haluaisin kokeilla sitä tuubihuivia minäkin vihdoin... 

Näiden säärystimien ohje tuli kaupasta monisteena langan mukana.

Lisäksi puolivalmis on villasukka, joista ensimmäinen odottelee pariaan. Väreinä on vaalea beige ja ruskea-roosa (Nalle Taika). Malli on broken seed ja halusin kokeilla lyhyemmällä varrella sekä kokoani vastaavampaa silmukkamäärää, joten tein kantapään ja pohjan kaventamalla kaksi silmukkaa pois. Istuu paljon paremmin kuin koon 38 mukaan kokonaan tehdyt aiemmat sukkani.

Käsityökärpänen iski minuun vasta aikuisiällä, vasta pari syksyä sitten. Sitä ennen olin siinä luulossa, että en osaa kutoa eikä se ole minua varten. Koulussa olin hidas, koska ujona en kehdannut kysyä neuvoa ja äänekkäämmät veivät kaiken huomion.

Aloitin virkkaamalla isoäidinneliöitä isompaan yhteisprojektiin, mutta kurssille työväenopistoon minut ajoi lopulta akuutti villasukkapula. Kurssilla oli mukava aloittaa käsityöharrastus, sillä opin myös lukemaan ohjeita niin, että pystyin kokeilemaan itse myös ensimmäisiä lapasiani sekä mallineuletta sukkiin, jotka muokkasin itselleni sopiviksi. Tässä ne nyt ovat, ensimmäiseni:

Ne ovat pientä kokoa, sillä tein ne kuopukselleni, joka rakasti keltaista yli kaiken. Lanka on Novitan 7 veljestä. Nämä sukat innostivat sitten uskaltautumaan vähän isompien sukkien pariin, niistä tein raidalliset esikoisen itse valitsemilla väreillä. En olisi itse valinnut kyseistä väriyhdistelmää, mutta valmiit sukat olivat raikkaat ja käyttäjänsä näköiset, ja niinpä mieskin tahtoi samanlaiset. 

Nykyään kuopukseni kävelee tällaisilla:

Ne on tehty Novitan Nallesta (Grafiitin harmaa) ja Nalle Taikasta. Mallia etsin netistä, sillä halusin kuopuksen valintaa rauhoittaa jollakin yksivärisellä langalla. Malli on ilmeisesti nimeltään broken seed, joka oli aika helppo kutoa näin vasta-alkajallekin.

Sitä tuli virkattua kolme pipoa Lidlin langoista. Ensimmäisestä tuli iso, omaa kokoani. Toinen sopii vanhemmalle lapselle ja kolmas vaatinee vielä yhden kerroksen sopiakseen nuoremmalle. Otin pipoista kuvat, sillä pidän niiden väreistä.. ja sitäpaitsi onhan se kiva seurata myöhemmin, miten oma kädenjälki on harjaantunut verrattuna näihin ensimmäisiin tekeleisiin päälaelta aloitettuja malleja!

Siinäpä ne, siistimättöminä tosin vielä. Kirkkaan sininen ja petrooli ovat heijastinlankaa sisältäviä lankoja.

Nyt on kova kutina aloittaa säärystimet tai villasukat, jotkin lämpöiset ja kivan väriset. Mutta vielä en ole saanut aikaiseksi ottaa puikkoja käteen ja valita lankoja. Ehkä tässä iltojen viiletessä se tulee tehtyä... Säärystimet varsinkin tarvitsisin tällä hetkellä itselleni joogatunnille nimittäin. Sali on todella vilpoinen eikä villasukilla taiteilu oikein onnistu joka liikesarjassa. Ensi kerralle täytynee ottaa jokin peitto mukaan. Sekin olisi kyllä kiva kutoa itse!

Viihdyn luonnossa, mutta viihdyn oikein hyvin myös puutarhassani sekä sisällä. Riippuu päivästä ja mielentilasta, mitä milloinkin tulee halu tehdä.

Tänään ulkona myrskyää, ja oma rauhallinen paikkani kutsuu minua viettämään mukavan illan pipoa virkaten. Ostin nimittäin Lidlistä piponvirkkaussetin, ja aloitin projektin eilen. Lanka on mukavan pehmeää käsissä, ja tuntuu aika lämpöiseltä. 

Olen käsityömaailmassa vielä untuvikko, innokas oppimaan ja kokeilemaan kuitenkin. Käsitöiden ohella tulee myös askarreltua jonkin verran. Tarkoitukseni onkin laittaa tänne kuvia töistäni ja seurata omaa edistymistäni opetellessani. Ja toivottavasti innostaa jotakuta muuta omilla ideoillani. Korttiaskartelussa osa ideoistani näkyy mallikorttina lasteni askartelua varten. En ole käyttänyt leimasimia tai valmiita krumeluureja niinkään, vaan hyödyntänyt paperivarastojani ja saksia.

Ei muuta kuin työn touhuun ja kuvia näpsimään!