Käsityökärpänen iski minuun vasta aikuisiällä, vasta pari syksyä sitten. Sitä ennen olin siinä luulossa, että en osaa kutoa eikä se ole minua varten. Koulussa olin hidas, koska ujona en kehdannut kysyä neuvoa ja äänekkäämmät veivät kaiken huomion.

Aloitin virkkaamalla isoäidinneliöitä isompaan yhteisprojektiin, mutta kurssille työväenopistoon minut ajoi lopulta akuutti villasukkapula. Kurssilla oli mukava aloittaa käsityöharrastus, sillä opin myös lukemaan ohjeita niin, että pystyin kokeilemaan itse myös ensimmäisiä lapasiani sekä mallineuletta sukkiin, jotka muokkasin itselleni sopiviksi. Tässä ne nyt ovat, ensimmäiseni:

Ne ovat pientä kokoa, sillä tein ne kuopukselleni, joka rakasti keltaista yli kaiken. Lanka on Novitan 7 veljestä. Nämä sukat innostivat sitten uskaltautumaan vähän isompien sukkien pariin, niistä tein raidalliset esikoisen itse valitsemilla väreillä. En olisi itse valinnut kyseistä väriyhdistelmää, mutta valmiit sukat olivat raikkaat ja käyttäjänsä näköiset, ja niinpä mieskin tahtoi samanlaiset. 

Nykyään kuopukseni kävelee tällaisilla:

Ne on tehty Novitan Nallesta (Grafiitin harmaa) ja Nalle Taikasta. Mallia etsin netistä, sillä halusin kuopuksen valintaa rauhoittaa jollakin yksivärisellä langalla. Malli on ilmeisesti nimeltään broken seed, joka oli aika helppo kutoa näin vasta-alkajallekin.